Näin tarkistat työpaikan ja työnantajan itse – viisi rekisteriä ja kysymyslistat

Joensuussa työtä hakeva voi tarkistaa yrityksen taustat ja työsuhteen ehdot ilman yhtäkään puhelinsoittoa. Tähän on koottu rekisterit, kysymykset ja tarkistuspolut, jotka voi tehdä itse kotisohvalta.

Aloita YTJ:stä ja kaupparekisteristä

Jokainen Suomessa toimiva työnantaja löytyy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä, joka on Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteinen tietokanta ja kaikille avoin.

Mene osoitteeseen ytj.fi ja hae yritystä nimellä tai Y-tunnuksella. Tarkista kolme asiaa: onko yritys merkitty kaupparekisteriin, mikä on sen virallinen toimiala ja milloin se on perustettu. Rekisteriin merkitsemätön yritys ei ole olemassa oikeudellisesti, vaikka sillä olisi verkkosivut ja käyntikortit, ja tämä on yllättävän yleinen ongelma Joensuun seudulla varsinkin rakennusalan alihankintaketjuissa, joissa aliurakoitsija voi toimia kuukausia ennen kuin kukaan huomaa, ettei sitä ole koskaan rekisteröity mihinkään viranomaisrekisteriin. Y-tunnus kannattaa kirjoittaa muistiin.

Sitä tarvitaan kaikissa muissa tarkistuksissa. Sen puuttuminen on itsessään hälytysmerkki, ja jos työnantaja antaa vain puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen, kysy Y-tunnusta ennen kuin allekirjoitat mitään, koska ilman sitä et voi tarkistaa verovelkoja, tilinpäätöksiä etkä sitä, onko yritys ylipäätään olemassa.

YTJ:n yrityshausta näkee myös, onko yrityksellä verovelkoja. Verohallinto merkitsee verovelkarekisteriin yli 10 000 euron julkiset verovelat, jotka ovat olleet maksamatta yli 30 päivää. Tieto löytyy samasta yrityshausta. Se on julkinen.

Jos työnantajalla on merkintä, palkanmaksukyky on syytä selvittää erikseen. Kaupparekisteriotteen voi tilata PRH:n verkkokaupasta muutamalla eurolla. Se on virallinen dokumentti, jonka näkee myös työhaastattelussa esitettäväksi, ja ote kertoo hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja tilinpäätösten jättöpäivät.

Palkka- ja työsuhdetiedot suoraan tilastoista

Palkka- ja työsuhdetiedot suoraan tilastoista

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kertoo, kuinka monta henkilöä yritys on todella työllistänyt, ja vaikka luvut ovat vuoden tai kahden viiveellä, ne paljastavat nopeasti, vastaako työpaikkailmoituksen koko kuva todellisuutta.

Avaa stat.fi ja etsi työnantajan nimi. Joensuussa moni pk-yritys ilmoittaa olevansa "kasvava ja kansainvälistyvä", mutta tilastosta näkee, onko henkilöstömäärä kasvanut vai laskenut kolmen viime vuoden aikana. Supistuva henkilöstömäärä ei ole automaattisesti este, mutta se on kysymisen arvoinen asia.

Palkkatasoa kannattaa verrata Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon. Siitä näkee toimialan ja ammattiryhmän keskiansiot. Jos tarjottu palkka on selvästi alle tilastollisen mediaanin, sinulla on peruste pyytää lisää. Lukujen esittäminen neuvottelussa on aina tehokkaampaa kuin oma tuntuma, koska työnantaja voi kiistää mielipiteen mutta ei tilastoa, jonka lähde on julkinen ja jonka jokainen voi itse tarkistaa samasta osoitteesta.

Eläketurvakeskuksen tilastoista puolestaan näkee, kuinka moni työnantajan palveluksessa oleva on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä viime vuosina. Korkea luku kertoo kuormittavasta työstä tai puutteista työterveyshuollossa. Tieto ei ole yrityskohtainen kaikilta osin, mutta toimialatason luvut ovat julkisia ja niistä voi vetää johtopäätöksiä.

Verottajan tulorekisteristä yksityishenkilö näkee omat palkkatietonsa, mutta ei toisten. Työnantajan verovelkatiedot ovat sen sijaan julkisia Verohallinnon verovelkarekisterissä. Käytä tätä.

Jos työnantaja on valtion tai kunnan omistama, omistajaohjauksen asiakirjat ovat pääosin julkisia, ja Joensuun kaupungin konserniohjeet ja tytäryhtiöiden tilinpäätökset löytyvät kaupungin verkkosivuilta, joista näkee esimerkiksi sen, onko kaupungin omistama yhtiö tehnyt tappiota useana vuonna peräkkäin.

Kysymykset, jotka kannattaa esittää kirjallisesti

Pyydä työsopimusluonnos sähköpostitse ennen allekirjoittamista, sillä luonnoksen saa aina pyytää, eikä pyyntö ole epäluottamuksen osoitus; kun dokumentti on sähköpostissa, sen voi tarkistaa rauhassa ja siihen voi palata myöhemmin, kun muistikuvat neuvottelutilanteesta ovat jo ehtineet haaleta.

Lue sopimuksesta erityisesti koeaika, irtisanomisaika, työaika ja palkan maksupäivä. Koeaika saa olla enintään kuusi kuukautta, ja jos työsuhde on määräaikainen alle kahdeksan kuukautta, koeaika on enintään puolet työsuhteen kestosta. Nämä rajat tulevat työsopimuslaista, eivät työnantajan harkinnasta.

Kysy kirjallisesti: paljonko palkka on euroina kuukaudessa tai tunnissa, sisältyykö siihen lisiä, miten ylityö korvataan ja milloin palkka maksetaan. Kysy myös, onko kyseessä työsuhde vai toimeksianto. Toimeksiantosopimuksessa ei ole samoja oikeuksia, ja sana "freelancer" voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita eri yrityksissä.

Työterveyshuollon järjestämisestä on kysyttävä erikseen. Laki velvoittaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, mutta sairaanhoidon laajuus on vapaaehtoista. Kysy, kuuluuko sairaanhoito sopimukseen ja missä se on järjestetty. Joensuussa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, onko työterveyshuolto järjestetty yksityisellä vai kaupungin terveyskeskuksessa, ja sillä erolla on väliä, kun sairastut ensimmäisen kerran.

Ammattiliiton jäsenyys kannattaa tarkistaa etukäteen. Useimmilla aloilla on olemassa työehtosopimus, ja sen noudattaminen on pakollista, jos työnantaja kuuluu työnantajaliittoon. Kysy työnantajalta, sovelletaanko työehtosopimusta. Jos vastaus on epämääräinen, tarkista asia liitosta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Jos työnantaja on ulkomainen eikä sillä ole suomalaista Y-tunnusta, tilanne on monimutkaisempi: tällöin kannattaa tarkistaa, onko työnantaja rekisteröitynyt Suomeen lähetettyjen työntekijöiden rekisteriin, joka on julkinen, ja sen puuttuminen on vakava merkki.

Missä rekisterit sijaitsevat

YTJ ja kaupparekisteri: ytj.fi ja prh.fi. Verovelkarekisteri: vero.fi. Tilastokeskuksen tilastot: stat.fi. Eläketurvakeskuksen tilastot: etk.fi. Työsuojeluviranomaisen ohjeet: tyosuojelu.fi. Nämä ovat kaikki julkisia ja maksuttomia lukuun ottamatta kaupparekisteriotetta.

Joensuun seudulla toimii myös maakunnan ELY-keskus, jonka työvoimapalvelut neuvovat työsuhdekysymyksissä, ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin jäsenluettelo on julkinen, joten siitä näkee, onko työnantaja kauppakamarin jäsen; jäsenyys ei ole tae mistään, mutta se kertoo, että yritys on ainakin joskus halunnut kuulua viralliseen verkostoon ja maksanut siitä jäsenmaksun.

Kaikki edellä kuvatut tarkistukset voi tehdä yhden illan aikana. Kukaan ei soita puolestasi. Se on tämän listan tarkoitus.