212 työpaikkaa, 400 luvattiin
Kylmäojan teollisuusalueen akkukennotehdas työllisti kesäkuun 2025 lopussa 212 ihmistä, joista 168 oli vakituisessa työsuhteessa ja 44 määräaikaisessa, ja koska tehdas oli luvannut 400 työpaikkaa vuoden 2025 loppuun mennessä, toteuma jäi 47 prosenttiin tavoitteesta.
Yhtiön henkilöstöjohtaja Marja-Leena Turusen mukaan viivästys johtui pääasiassa kennojen testimenetelmän sertifioinnin pitkittymisestä. Prosessi vei saksalaisen TÜV Nordin kanssa 14 kuukautta, vaikka sen oli arvioitu kestävän seitsemän kuukautta.
Tuotanto käynnistyi täydellä kapasiteetilla vasta maaliskuussa 2025. Siihen asti tehdas ajoi kahta vuoroa kolmen sijaan. Yövuoron rekrytoinnit siirrettiin eteenpäin kahdesti.
Tehtaanjohtaja Antti Hyttinen kertoo, että ensimmäisenä toimintavuonna 2023 tuotantolinjan käyttöaste oli 61 prosenttia ja toisena vuonna 74 prosenttia, ja kumpikin luku jäi selvästi alle 85 prosentin tavoitteen, mikä kertoo siitä, että tuotannon ylösajo oli vaikeampaa kuin yhtiö oli etukäteen arvioinut.
Poissaolot olivat ensimmäisenä vuonna 6,8 prosenttia ja laskivat 4,9 prosenttiin vuonna 2024, kun taas henkilöstön vaihtuvuus oli 11 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin Pohjois-Karjalan teollisuuden keskitaso 14 prosenttia.
Koulutusputki ei vetänyt
Riverian ja tehtaan yhteinen koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2023, ja siihen haki 87 henkilöä 60 aloituspaikkaa kohti, mutta ensimmäisen lukuvuoden jälkeen 22 opiskelijaa keskeytti eli keskeyttämisprosentti oli 37, mikä oli selvästi enemmän kuin koulutuksen suunnittelussa oli osattu odottaa.
Keskeyttäneistä 14 oli alle 25-vuotiaita. He kertoivat, ettei kolmivuorotyö sopinut heidän elämäntilanteeseensa.
Riverian koulutuspäällikkö Pekka Räsänen myöntää, että opetussuunnitelmassa oli liian vähän käytännön harjoittelua ennen ensimmäistä yövuoroa, ja tämä puute näkyi erityisesti nuorten kohdalla, jotka eivät olleet aiemmin tehneet vuorotyötä missään muussa työpaikassa.
Toisen lukuvuoden aloitti 34 opiskelijaa, ja heistä 29 suoritti loppuun. Työllistymisprosentti valmistuneiden keskuudessa oli 86, mutta vain 19 heistä päätyi Kylmäojan tehtaalle.
Osa valmistuneista siirtyi muihin yrityksiin, muun muassa Joensuun Koneistamolle ja Savon Voimalle. Räsänen pitää tätä hyvänä merkkinä siitä, että koulutus tuottaa osaamista muuallekin kuin yhdelle työnantajalle.
Tehdas on nyt luvannut rahoittaa harjoittelujakson pidentämisen kahdeksasta viikosta kahteentoista viikkoon, ja muutos astuu voimaan tammikuussa 2026.
Alihankinta laahaa perässä
Akkutehtaan oli määrä vetää puoleensa kymmeniä alihankkijoita Kylmäojan alueelle, mutta kesäkuuhun 2025 mennessä alueelle on asettunut vain neljä uutta yritystä: kaksi logistiikkayhtiötä, yksi konepaja ja yksi sähköasennusliike, jotka työllistävät yhteensä 38 ihmistä.
Joensuun kaupungin elinvoimajohtaja Sari Hartikainen pitää lukua vaatimattomana mutta ei katastrofaalisena.
Alueen kaavoitustyö on ollut kesken, ja tonttien luovutus on viivästynyt kahdella vuodella, minkä vuoksi useat potentiaaliset alihankkijat ovat lykänneet päätöksiään tai valinneet toisen sijaintipaikkakunnan Itä-Suomen alueella.
Suurin yksittäinen hanke, saksalaisen komponenttivalmistajan suunnittelema tehdas, peruuntui maaliskuussa 2025. Yhtiö ilmoitti siirtävänsä investoinnin Puolaan, missä sähkön hinta oli 40 prosenttia alhaisempi.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan alueen teollisuuden liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvu oli selvästi hitaampaa kuin koko maan 5,1 prosenttia.
Kylmäojan teollisuusalueen infrastruktuurin parantamiseen on käytetty 12,4 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025, ja summasta 7,8 miljoonaa tuli valtion äkillisen rakennemuutoksen rahoituksesta.
Energia ja logistiikka ratkaisevat
Tehtaan energiakustannukset olivat vuonna 2024 yhteensä 9,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi 14 prosenttia liikevaihdosta eli korkeampaa osuutta kuin alan eurooppalaisella keskitasolla, joka on noin 11 prosenttia.
Antti Hyttinen kertoo, että yhtiö neuvottelee parhaillaan kiinteähintaisesta sähkösopimuksesta, joka voisi laskea energiakustannuksia 8–12 prosenttia. Neuvottelut ovat kesken. Sopimusta ei ole allekirjoitettu.
Logistiikka on toinen pullonkaula. Tehtaan tuotteet kuljetetaan pääasiassa rekka-autolla Joensuusta Helsinkiin, koska Itä-Suomen rautatieverkon kapasiteetti ei riitä raskaille akkukuljetuksille.
Väyläviraston selvityksen mukaan rataosuuden Joensuu–Kontiomäki sähköistys ja kaksoisraide parantaisivat tavaraliikenteen kapasiteettia 60 prosenttia, mutta hanke on merkitty valtion liikenneverkkosuunnitelmassa vasta vuosille 2032–2036, minkä Hyttinen katsoo olevan aivan liian myöhäinen ajankohta tehtaan nykyiselle kasvuvauhdille.
Hyttinen pitää aikataulua liian hitaana. Hänen mukaansa tehdas joutuu vuokraamaan lisää varastotilaa Joensuun satamasta, mikä lisää kustannuksia noin 180 000 euroa vuodessa.
Mitä jäi puuttumaan
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2025 selvityksen, jossa arvioitiin akkutehdashankkeen toteutumista, ja selvityksen mukaan hanke on tuottanut Joensuun seudulle 212 suoraa työpaikkaa ja 38 välillistä työpaikkaa, kun tavoite oli 400 suoraa ja 120 välillistä.
Selvitys nostaa esiin kolme keskeistä ongelmaa: sertifiointiprosessien hitaus, koulutusputken korkea keskeyttämisprosentti ja alihankintaketjun puutteellinen kehittyminen, ja raportissa todetaan, että alueen houkuttelevuus investointikohteena on parantunut mutta ei niin paljon kuin vuonna 2022 oletettiin.
Sari Hartikainen sanoo, että kaupunki aikoo keskittyä jatkossa enemmän olemassa olevien yritysten kasvun tukemiseen kuin uusien suurinvestointien houkuttelemiseen. Painopiste siirtyy muun muassa metsäteollisuuden ja konepajateollisuuden digitalisaatioon.
Yksi konkreettinen muutos on jo tehty. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan kauppakamari perustivat toukokuussa 2025 työryhmän, joka kartoittaa teollisuusalueiden infrastruktuurin puutteita kuukausittain, ja ensimmäinen kartoitus valmistui elokuussa kattaen Kylmäojan, Raatekankaan ja Karhunmäen alueet.
Tehdas itse on luvannut päivittää työpaikkatavoitteensa realistisemmalle tasolle vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi tavoite on 280 työpaikkaa vuoden 2027 loppuun mennessä.
Hyttinen toteaa, että akkumarkkinan kysyntä on kasvanut ennakoitua hitaammin Euroopassa, ja hänen mukaansa yhtiö harkitsee tuotantolinjan osittaista muuttamista energianvarastointijärjestelmien valmistukseen, jos kennojen kysyntä ei elvy vuoden 2026 aikana.